Laiskotuttaa

"Ihmeellistä miten paljon kykenee tekemään
Ilman että tekee oikein mitään
Tärkeintä on näyttää kiireiseltä"

Pariisin Kevät - Tämän kylän poikii

Mulla on ollu jo jonkin aikaa just tollanen fiilis. Kirjoituspöytä on sekaisin kuin lähtevä laiva, istun mun huoneessa tekemättä juuri mitään ja tunnen, miten aika valuu hukkaan. Tuntuu, ettei mua tarvita nyt, kun molemmat host parentsit on kotona vapaapäivien tai yövuorojen takia. Oon hakenu pojan tasan kerran tällä viikolla koulusta, vahtinut lapsia noin kahden tunnin ajan yhteensä ja tehnyt minimaalisen vähän kotitöitä. Alkaa haluttaa jo kotiin.

Ja silti ei haluta. Haluttaa ehtiä tekemään ja näkemään vielä miljoona asiaa: haluan Liverpooliin, haluan merenrannalle, haluan ottaa paljon hienoja kuvia, haluan syödä Woktasticissa mahan täyteen ja kukkaron tyhjäks ja mitä vielä. Kaiken.

Ellu muuten mainitsi, että oli löytänyt mun kuvat Badoosta. Perkeleen perkele, mä poistin sen sovelluksen jo mun Facebook-tililtä ja Badoosta muutenkin, mutta silti mun kuva siellä killittää. WTF?? Koitin kirjautua sisään että pääsisin poistamaan profiilini sieltä, mutta jostain kumman syystä mulla ei sitten olekaan profiilia siellä. Laitoin ylläpidolle vihasta viestiä ja pyysin niitä poistaan kaiken muhun liittyvän paskapalvelustaan. Vastausta odotellaan.

Tämmösinä hetkinä arveluttaa tämä bloginkin kirjoittaminen. Mutta tähän mä oon ryhtynyt ihan tietoisesti, mä nautin tän kirjoittelusta ja muiden blogien lukemisesta. Tuollainen salamyhkäinen ja epämääräinen kuvien ja tietojen vohkiminen on vaan raivostuttavaa. Enkä oo ainut joka tän asian kans kamppailee.

Tässä välissä voisin näyttää teille kuvan mun viime viikonlopun naamiaisasusta:

Toppi: H&M
Hame ja kengät: Forever 21
Juoma: rommikola (tuplana!)

Mua ei taidettu tunnistaa, mut ei haitannu. Ei siellä oikeestaan kukaan tunnistanut ketään. Steffi tunnistettiin kyllä, se oli Black Swan ja erittäin hieno sellainen! Nyt haluttais taas naamiaisiin, haluaisin olla Black Swan myös. Se meikki oli niin siisti... Anyway, tuo ilta oli tosi kiva. Juotiin alkuun drinkit ja loppuilta tanssittiin melkein nonstoppina. Playlistilta soi kuumia ysäri- ja kakstuhattaluvun alkupuolen hittejä ja Tom Savage lauloi liian monta biisiä soolona säestäen kitaralla. Oon ihan ihmeissäni, miten onnistuin noilla lähemmäs 10 sentin koroilla tanssimaan cancania Kalinkan tahtiin... Noh, ihmeitä tapahtuu.

Ulkona on aivan sievä ilma, mutta mä en jotenki saa aikaseks mennä ulos. Saisinkohan aikaseks viedä likaiset astiat keittiöön? Lähden yrittään...


P.S. Onko Suomessa oikeesti lunta? En suostu uskomaan.
P.P.S. Lähetin kaks paketillista kamaa kotiin jo etukäteen. Kirjoitin lähettäjäksi ja vastaanottajaksi allekirjoittaneen, mutta osoitteet on erit. Saattaa Postmant Patia ihmetyttää... :D