Kultakutrin päiväkirja

Nyt mä sen sain aikaan, nimittäin erään anonyymin kauan sitten pyytämän hiuspostauksen! Anteeksi sinä, kun mulla meni niin kauan tähän, mutta halusin et kuvat ois kivoja ja niiden tekemiseen on näinä talven pimeinä aikoina mennyt aikaa. Mut tässä ne nyt on :)

Mua ärsytti nuorempana se, kun missään nuorille tai naisille suunnatuissa lehdissä ei ollut vinkkejä kiharoille hiuksille. Aina vaan suoraa, suoraa ja suoraa, mutta jos joskus oli eksynyt kiharaa, oli nekin feikit ja vaan... kiharat. Olen siis joutunut käyttämään luovuuttani ja saanut paljon kampaajilta vinkkejä. Olen kokeillut otsista, lyhyttä ja pitkää sekä värjännyt hiuksiani niin raidoilla kuin koko päähänkin. Nykyään värjään itse siskojen avustuksella kotona juurikasvua noin kahden kuukauden välein. Niin ja kampaajalla käyn ehkä kerran vuodessa keskimäärin. Vois käydä useamminkin, hehheh... mut se on sitten melkein aina satkun keikka.

Tässä kuva minusta mun normipäivähiuksilla. Ne on pesty, harjattu, mömmötetty, annettu kuivua yön yli ja aamulla niitä on kiharrettu tikkukihartimella. Jos haluat tuosta välineestä lukea lisää, klikkaa tästä!

Mun normaali hiustenlaittorutiini on tosiaan yllä olevassa kappaleessa karkeasti kuvattu. Pesen mun hiuksiani ihan normaaleilla markettishampoilla ja hoitoaineilla. Tähän päähän menee niin järkyttävät määrät mömmöjä, että mun kukkaro ei kestäis kampaamotuotteilla läträämistä. Tai no läträänhän mä, nimittäin hiuksiin jätettävillä hoitoaineilla! Ne on kiharoiden kanssa kaiken A ja O, sillä nää on ihan koppuraa ilman niitä (ja joskus niiden kanssakin. Pitäis vissiin mennä kampaajalle trimmaamaan tätä pörröä...).

Kollaasissa vasemmalla: Hiuksiin jätettävä Cutrinin hoitoaine, Loreal Studio -sarjan kiharoiden virkistäjävaahto, jota ei Suomen marketeista saa (prkl) sekä Schwarzkopfin BlondMe-kiiltosuihke. Oikealla edellisen kanssa saman lafkan BonaCure-sarjan hiuksiin jätettävä latvasuoja, joka tuoksuu ihan taivaalliselle ♥ Näitä mömmöjä siis laitan märkiin hiuksiin ja annan niiden tehdä taikansa ihan itse!

Kiharat pysyy hyvänä yhden päivän. Seuraavana päivänä ne on yön jäljiltä niin pörröt, että ne on laitettava jotenkin kiinni. Joskus on poikkeuspäiviä, mutta yleensä mulla on joka toinen päivä hiukset auki, joka toinen ne on nutturalla.

Perus hätänuttura.

Joskus teen ranskanletit, ne on kivat ja helpot, kun ei aamulla tartte hiuksia laittaa.

Toisinaan kyllästyn kiharoihin ja haluan säväyttää ihmisiä suoristamalla kuontaloni. En tee sitä usein, sillä projekti saattaa parhaimmillaan viedä 1 ½ tuntia. Ite oon kehittynyt siinä niin käteväksi, et siihen menee jopa vain puoli tuntia itse väkertäessäni! Suorat hiukset kestää tasan niin kauan kuin niitä ei kastele, eli pari päivää. Mömmöinä käytän hiusvahaa ja lakkaa. (Ei, en käytä lämpösuojaa, hähhähää. Omatpahan on hiukseni!) Ostin kesällä itselleni Babylissin suoristusraudan, joka toimii mun satunnaisella käytöllä varmaan useamman vuoden.

WorkInProgress

Haha, tätä oli hauska tehdä! Haluatko kysyä jotakin kiharoista? No kysy pois! 

P.S. Ette arvaa oikeasti, miten vaikeaa on ottaa itse kuvaa omasta takaraivosta. Haluan siksi näyttää nutturakuvaan käytettyä valaistus- ja kamerajalustaviritelmääni, joita harrastan usein blogikuvia ottaessani:

Maailma jatkuu ja Sannan randomjoulufaktoja

Täytyy myöntää, että kyllä mää vähän sitä maailmanloppua pelkäsin. Aamulla herätessäni huomasin päivän olevan aivan samanlainen kuin muutama edeltäjänsä ja menin töihin normifiiliksillä. Tuntui, et koko Suomi ois ollu meidän kaupassa! Noh, ainaki se yhdeksän tuntia meni nopeasti kun oli tekemistä.

Huomenna voi sanoa, että joulu on ylihuomenna. Mitä, vasta siihen oli yli viikko aikaa?? Vois vähän fiilistellä joulua vielä vähän lisää, sillä se ei peruunnu tänäkään vuonna. Tässä siis faktoja minun ja joulun suhteesta:


- Selvitin totuuden joulupukista ja meidän perheessä tehtävää suorittavan tyypin henkilön hienolla deduktiivisella päättelyketjulla ja olin riemuissani ratkaistessani niin hienon mysteerin. En ollu lainkaan pettynyt, ainoastaan innoissani niin hienosta jekusta :D

- Työasuuni kuuluu tonttulakki.

- Joulukinkun kanssa on oltava Valkosipuli-Matin valkosipulimajoneesia. Äiti oli löytäny Matin tänään kaupoilta ja ostanu heti kaks purkkia. Arvatkaa, heitettiinkö minä ja Minna ylävitoset kun kuultiin asiasta!

- En tuntenut ennen joululaulua On hanget korkeat nietokset muuten kuin nimeltä. Nyt osaan soittaa kappaleen hienosti pianolla :) Lempparijoululauluksi mainittakoon Finntrion Tonttu:

- Oon ostanu tänä vuonna jo aika monta lahjaa ittelleni. Mainitaan niistä suklaa, yöpaita ja neljä leffalippua....

Olin vissiin viime jouluna intsinä paketeista...

Ai niin, seuraavaksi tulee se hiuspostaus, nyt on tarpeeks kuviaki! :D

Challenge accepted part entiiä

Mulla meni hermot tän kuvahaasteen kanssa. Toistaisin liikaa samoja ihmisiä, tilanteita ja kuvia, ei niissä ois mitään mielenkiintoista. Nuo aiheetkin toistaa itteään todella pahasti. Siksi päätinkin soveltaa ja nappailla teille kaikkein parhaimmat palat!

Day 19: A picture and a letter (Tää ei ois parempaan aikaan voinutkaan tulla!)

Kuva täältä

Rakas joulupukki,

minun huone on täynnä tavaraa, joten sitä ei tartte niin paljon tuoda. Haluaisin kuitenkin sellaisia hyvin järkeviä tavaroita, kuten pyöräilykypärän ja kattilan. Kattilan koon saat itse päättää. Ehkä semmonen pieni teflonkasari sekä ihan normikokoinen peruskattila olis kaikkein parhaimmat. 

Uusi puhelinkin olis ihan kiva. Ostin itelleni vuosi sitten Nokia 500, ja se on jättänyt mut todella kylmäksi. Milloin kamera ei toimi (lue: kamera ei toimi koskaan), milloin taas puhelinluettelo. Olisi kivaa saada sellanen puhelin, joka todella toimisi. Ois hauskaa, jos siinä ois se kamera, että saisin lähettää joskus hauskoja kuvaviestejä. Niin ja netti, että voin tarkistaa aina bussipysäkillä Koskilinjojen perävalot nähdessäni, millon seuraava bussi tulee.

Jos vielä jotain haluat minulle tuoda, niin tuo rutkasti hyvää mieltä. Semmoista, että ei pahemmin haittais, vaikka pakkasta ois 25 astetta tai koulutehtäviä liikaa.

Niin ja jos voisit vielä yhden palveluksen tehdä. Voisitko viedä paljon suukkoja ja halauksia Englantiin kahdelle suloiselle lapselle sekä Erikalle ja Kalille. Ja Vaasaan Elisalle sekä Saksaan Steffille. Rutista niitä niin, että tuntuu, miten mulla on niitä ikävä.

Iloisin terveisin,

Sanna

Challenge accepted! pt. 12

Day 12: A picture of something you love

No jaa, nyt saatte muutaman kuvan asioista, jotka on rakkaita:

Herkuttelu

Hellu

Hyvät bileet

Hmm... hirveää, jos tähän nyt piti jotain harrastushommia laittaa. Oon näemmä ihan jäätävä hedonisti.

Challenge accepted! pt. 11

Day 11: A picture of something you hate

Kuva täältä

Muutamat tietänee, että inhoan roskiksia. Varsinkin biojäteastiat ja kouluruokaloiden jäte/astialinjasto saa mut yökkimään ihan ääneen. Hyi että. Se haju on kamala. Ja se näky. Ja ajatus siitä, että se, mitä näen ja haistan on itse asiassa juuri sitä samaa tavaraa, mitä vedin muutama minuutti sitten napaani. Ja ei kun yökkimään! Onko kohtalotovereita?

Challenge accepted! pt. 10

Day 10: A picture of the person you do the most ****** up things with.

Laurintie-crew with them epic faces. Nuff said!

Challenge accepted! pt. 9

Day 09: A picture of the person who has gotten you through the most

Mulla ei ollu montaa kuvaa omista vanhemmistani, mutta tän löysin viime jouluna otettujen kuvien joukosta. Äiti on mulle tärkeintä varmaan koko maailmassa, kun se on kannustanu mua aika kovissa tilanteissa puskemaan eteenpäin, lopettamaan hyperventiloimisen tai ajattelemaan positiivisesti. Kiitos äiti kun oot olemassa ♥

Challenge accepted! pt. 8

Day 08: A picture that makes you laugh

Jo aiemmin blogissa esiintynyt kuva, joka kuuluu mun läksiäislahjaksi saamaani Naamakirjaan. 

P.S. Milla ♥

Haasteen osa mikälie ja seasonal fiilistelyt

Jaa, hienosti lähti kyllä käyntiin tää haaste. Heh. En kauheesti edes katellu koneeseen päin viimeisten kymmenen päivän aikana, oli muuten niin mukavaa. Tervettä hommaa semmonen taukoilu!

Jatkakaamme kuitenkin urheasti eteenpäin:

Day 07: A picture of your most treasured item

Siinä on mun joululahja. Jake toi sen tänne ihan piruuttaan, että joudun katteleen sitä päivittäin ja kieltämään itteäni avaamasta tuota. How nice of you, darling. ♥ Odotellaan vielä hetki. Mainittakoon kuitenkin, että oon aika tarkkaan hypistelly tuota ja mulla on villi veikkaus et mitä siellä on! ;D

Olin tosiaan viime viikolla Turussa ja oli ihanaa. Hassua ajatella et olin eilen vielä puolen päivän aikaan Turun taidemuseossa huokailemassa Gallen-Kallelan töitä käsi kädessä hiljaa tallustellen.

Kattokaa miten hienoja lumihiutaleita me tehtiin murun ikkunaan!

Enää torstaihin saakka koulua. Arvatkaa, jaksaako innostaa enää? No ei! Oon jo aivan joulupöpinä: kuuntelen ja laulan joululauluja aika jatkuvasti, söin ekan jouluaterian jo perjantaina (ja oli muuten helekatin hyvvää, suosittelen Wähä-Tallbota Raumalla!) ja kirjoitin tossa aamulla joulukortit. JouujoulujoulujouluJOULU!!! Tule jo!!

Challenge accepted! pt. 6

Day 06: A picture of a person you'd love to trade places with for a day

Wolfgang Amadeus Mozart

Haluaisin tietää, millaista on olla hemmetin taitava muusikko ja säveltäjä tuona aikana. Olis aika hieno kokemus, veikkaisin!

edit: Thanks to my little sista, tarkistin ja muokkasin tekstiä. Kuuroutunut säveltäjä oliki se Beethooveni. My bad. :(

Challenge accepted! pt. 5

Day 05: A picture of your favorite memory

The Sun on the Hill 

eli mun  lempparipub ikinä. Tuolla mä oon nähny Steffin ekaa kertaa, käyny tanssimassa, juonu kamalimmat kännit ja jättänyt muutamat jäähyväisetkin. Tuo kuva on otettu sillon, ku olin au pair -reissun viimeistä päivää Birminghamissa. Voi itku. Katoin muutenkin sen ajan kuvia ja meinasin alkaa itkeen, kun näin semmosen kuvan, jossa pieni vauva oli nukahtanu mun syliin päikkäreille. Oisin muuten ottanu varmaan sen, mutta pidän edelleen sen lupauksen hosteille, etten julkaise niiden lapsista täällä kuvia.  (Sen sijaan otan kuvan mun lempparikaljapaikasta, höhöhöö.)

Challenge accepted! pt. 4

Day 04: A picture of your night

Jaa, tää ei ollutkaan ihan helppo. Aattelin et no joo, laitetaan kuva jostai tän syksyn paardeista, mutta laitan semmosen kuvan, joka on otettu yöllä ja joka on nimenomaan minun yöstäni:

Luulin, et julkaisin nää kuvat joskus, mutta ilmeisesti tyydyin kirjoituspostaukseen tuolloin. Syy näiden kuvien ottamiseen tässä postauksessa :)

Oikeen hienoa ja hyvää joulukuuta kaikille!

Challenge accepted! pt. 3

Day 03: A picture of the cast from your favorite show

Ally McBeal on tällä hetkellä mun lempparisarja. Muistan, kun katoin tota joskus ykkösluokkalaisena, vaikken tajunnu varmaan puoliakaan noista jutuista. Silti nauroin sille. Anriikka latas noi mulle viime vuoden joulukuussa ja muutamassa kuukaudessa olin kattonu kaikki kuus tuotantokautta läpi. Uudelleen aloittaisin oikeastaan millon vaan, toi on niin ihana ohjelma.

Oli muuten hassua huomata heti sen jälkeen, kun olin saanut kaikki tuokkarit loppuun katsottua, että toi alkoi pyöriä telkkarissa. Noh, en menettänyt mitään, sillä mulla ei telkkaria ole :D

Challenge accepted! pt. 2

Day 02: A picture of you and the person you have been closest with the longest

The nearest and dearest: Anriikka ja Minna ♥

Challenge accepted!

Miia haastoi mut tähän The 30 Day Photo Challengeen. Haastan messiin Mymmeven, Millan ja Siljan (;

Här kommer den första:

Day 01 - A picture of yourself with ten facts

1. Kuvassa mulla on mun uudet silmälasit, jotka sain jo puoli kuukautta sitten! 

2. Mun suu on kipeä, koska oikeaan alaleukaan yrittää ilmeisesti kasvaa viisaudenhammas. Se on ollut ajoittain kipeä jo muutaman kuukauden ajan... pitäiskö mennä hammashoitolaan saamaan tälle tuomio? 

3. Odotan huomista, koska meidän ainejärjestön ekat sitsit koskaan on huomenna, ja minäkin oon menossa sinne!

4. Perjantaita taas odotan kauhulla: sitsien jälkeen mun pitäis herätä kouluun kasiks esittelemään luokalleni Pohjois-Amerikan alkuperäisväestön musiikkia Essin kans. Saatan pyytää, et intiaanirummut olis hyvin hiljaisia tuona aamuna...

5. Perjantaista tulee kuitenkin ihan mahtis päivä, kun Jake tulee pitkästä aikaa tänne ♥

6. Mun pikkusisko saa tänään koiranpennun. Ai että haluanko mennä heti kattoon sitä NO JOO. Onneks pääsen sunnuntaina. :3

7. Mun hyllyllä odottelee ylisöpö pinkki Hello Kitty -suklaakalenteri.

8. Mun mielestä Breakin Dawn 2 oli viihdyttävä. Vissiin mulla on sit huono leffamaku kun arvostelut niin normikatsojilta kun kriitikoilta on ollu päinvastaisia! :D

9. Meen joululomaksi taas kassatätiduuniin.

10. Oon ostanut tähän mennessä kaksi joululahjaa ja joulukortit, vielä pitäis muutama lahja etsiä ja kirjoittaa + lähettää kortit. Sitten saan alkaa rauhassa töihin ja joulun viettoon.

Että näin, ei muuta ko kuvia ettimään kovolta siis!

P.S. Hiuspostaukseen on tullu rutkasti lissää kuvia, kohta pärähtää sekin ilimoille!

Me ja muut -ajattelusta ja eräs iloinen mies

Koulussa on meneillään monikulttuurisuuskasvatus-niminen kurssi, jossa met käsitellään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kouluissa eri ulottuvuuksilla. Tänä syksynä oon miettiny hurjasti arvoja, ennakkoluuloja ja asenteta ja koen, että oon kasvanu henkisesti ainaki pari metriä pituutta muutamassa kuukaudessa. Ei siinä olla kasvukivuilta vältytty, mutta on tää ollu rikasta taivalta.

Tänään oli kevyt yhdeksän tunnin setti mainitusta aiheesta. Eka kävi African care -järjestöstä porukkaa luennoimassa neljä tuntia, sit sisäasiainministeriön edustajia, dekaani ja...

Wilson!

"Virallinen" kuva...

Wilsonin luento oli äärimmäisen hauskaa seurattavaa. Tää mies on niin hieno kertoja, ettei paremmasta väliä: ne ilmeet, ne äänet, ne liikkeet... taidetta! Ja Wilsonin ajatukset ja ideaalit oli ihanan yksinkertaisia ja järkeviä. Muun muassa yhteisöllisyydestä herra puhui, ja jälleen kerran ajattelin harmistuneena yhteisöllisyyden puutetta. Olikin liikuttavaa, kun Wilson lopuksi kehotti meitä ottamaan toisiamme käsistä kiinni ja sanomaan yhteen ääneen sellaisia totuuksia, kuten "Perhe on tärkeä", "Kaveri on tärkeä" ja "Minä elän, koska me elämme".

... ja epäviralliset kuvat!

Jaa, oon näköjään aika epäedustavan näkönen, kun nauran vapautuneesti räkättäen. Ihan sama. En vaan pysty lopettaan hymyilemistä, kun katon noita kuvia. :D Hieno päivä, ja "huomenna on vielä parempi päivä"!

TUL:n välinevoimistelun mestaruuskisat Haukiputaalla

En muista, et miten paljon oon puhunu mun ammoisesta voimisteluharrastuksesta täällä blogissa, mutta jos en aiemmin oo maininnut, niin aloitin voimistelun 5-vuotiaana ja lopetin noin 15-vuotiaana. Sen jälkeen kävin vielä joissakin Kemissä järjestetyissä kisoissa rajatuomarina, mutta sen jälkeen en ollut nähnyt voimistelua oikeastaan mistään muusta tuutista kuin MM-kisojen livestreamilta sekä kuvina Maton reunalta -blogista.

Sain Johannalta kuulla, et Haukiputaalla järjestettäis kisat marraskuussa ja mä päätin sinne lähteä. Kaveria en saanut seuraksi, mutta ei se haitannut menoa, sillä tuttuja tuli vastaan ja ystävällisiä tuntemattomiakin.

Kisakatsomo

Jännitti ihanasti, kun näin Jatulin aulassa lämmitteleviä voimistelijoita. Kutkutti, kun kuuluttaja pyysi joukkueita järjestäytymään esittelymarssia varten. Sit pärähtää vanha tuttu Darude soimaan taustamusiikiksi ja mua meinaa naurattaa - ei vissiin oo löytyny pitkiin aikoihin mitään uutta hyvää marssimusiikkia :D

Ja sit ne kisat alkoi... ja se oli niin ihanaa, niin ihanaa! Muistin sen, kun laitettiin hiuksia kisakatsomossa, meikattiin ja lämmiteltiin ja panikoitiin viime hetken hätäpaniikit. Sen hiuslakan tuoksun (ja määrän!!) sekä paljettien kimalluksen. Kaikkea sitä oli yhä enemmän, kaikki oli niin hienoa. Ja kaikki oli niin pirun taitavia.

(jos tiedätte joukkueen ja seuran, kertokaa ihmeessä, nää oli ihania!)

JNV / Viola, 14-16 v.

Rantaperkiön Isku / Vivos, 12-14 v.

Itse menin kannustamaan Kemin Innon Xinimoita, joita mun entinen joukkuekaveri valmentaa, sekä Oulun Naisvoimistelijoiden Fenyesiä (kaimalle terkut, hyvin te veditte!!).

Kemin Into / Xinimat, 14-16 v.

(tätäkään en muista, joukkuetta ja seuraa etsintäkuulutetaan! :D)

Ihan mieletön päiväreissu. Arvatkaa vaan, haluttaisko nyt mennä itse vielä matolle! Jos koulu antain myöten, menisin varmaan Fenyesin kans treenaamaan, on toi sen verran ihana laji. 

Loppukuvassa vielä leima sekä entisen joukkueen joukkuesormus. Sitriinit, olitte ihania ja parhaita! ♥

Jag dööööööööööööööööööööööööööööör

Tein just ruotsin artikkelista sanalistaa ja sisältökysymyksiä. Nu snurrar det i huvudet. Aika juua teetä, syödä pelmeneitä ja katella tätä!

pic from we♥it

Oispa mullaki joskus joku kisu, jonka sais ottaa syliin ja jota rapsutella. 

Ongelmakuluttaja , joulun tulo ja jotain muutakin höpöä

Randomvuodatuksia a lá Sanna!

1. Ostin kesällä Skullcandyn nappikuulokkeet, jotka tuli tiensä päähän viime perjantaina. Vaihdoin takuukuittia vastaan rikkinäiset uusiin vastaaviin kuulokkeisiin, jotka todettiin rikkinäisiksi jo ensi kuuntelemalla. Vaihdoin tänään Sennheisereihin, toivotaan et kymppi lisää aiempien hintaan toisi kuulokkeillekin käyttöikää vähän enempi. Älkää siis ostako Skullcandyn nappikuulokkeita.

2. Koska kouluhommat antaa tällä hetkellä jonkin verran myöten, mulla on vapaa-aikaa. Tuntematon käsite, ainakin mulle on ollut viimeiset pari kuukautta. Mulla ei oo maanantaisen joogan lisäksi muita harrastuksia, joten menin kuvisluokan grafiikkapajaan tekemään monotypiatekniikalla isänpäiväkorttijutskia sekä tämän:

3. Oon purnannut täällä aiemminkin siitä, että mun pylly-reisi-sääri -kombolle ei löydy sopivia farkkuja. Tässä maailmassa on kuitenkin joku muu, jolla on täsmälleen sama vartalonmalli kuin mulla, sillä löysin ihanat sisäänajetut Leviksen farkut SecondTop -kirppikseltä 15 eurolla, jiihuu! Nyt vain tarttis muokata suorista lahkeista pillit. Onnistuuko semmonen edes? Jos ei, niin saa nuo olla tollasetkin. Ei kukaan mihinkään sääriin kiinnitä huomiota, kun ne istuu pyllystä niin hyvin............. ;D

4. Ostin jouluvalot samalla reissulla kun vaihdoin kuulokkeet ja ripustin ne heti kotiin päästyäni. Oon visualisoinu jouluvaloja jo jonkin aikaa päässäni ja Citymarketin, Prisman ja Clas Ohlsonin jälkeen löysin nuo Anttilasta. Eikö oo nätit? :3

Jos olisin ripustanu noi ekana adventtina, olisin ehtinyt nauttia noista valoista hurjat kaksi viikkoa. Nyt mulla on aikaa ihailla niitä yli kuukausi! Ja on täällä saamarin pimeääkin. Valoja siis! 

Joulukalenteria en kehdannu ostaa, mutta aion ehdottomasti semmosen hommata. Pari vuotta on jääny välistä jo. Viime jouluun en ehtiny valmistautua, kun mulla ei ollut minkäänlaisia joulukoristeita täällä eikä joulukalenteria kohottamassa jännitystä. Nyt aloitan ajoissa, hähhäää. Pianotunneillakin fiilistellään jo joululaulujen parissa. Osaan muuten soittaa nyt Nisse-polkan. Huikeeta.

We all love memes

Meemit on tuhannen kivoja. Keksin eilen kaupan kassalla yhden hyvän, kun ostettiin Anriikan kans mm. jäätelöä, kinuskikastiketta, daimeja, karkkipussi ja pizzaa:

Seuraavaksi semmosia, joille olen nauranu naama norsun... nutturalla:

Tästäkin postauksesta huomannee, että ruokavalio on paljolti alussa mainittua ja toiminta vähäistä fyysistä aktiivisuutta tai aivotoimintaa vaativaa. Hyvä viikonloppu kertakaikkiaan siis! Aattelin kuitenki käydä vaatimassa takuukuitin kans uusia kuulokkeita vanhojen tilalle sekä tehdä visiitin uimahalliin. Moro!

10 000 biisiä ja kolme pientä sanaa

Kattelin taas Last.fm-profiiliani ja hoksasin kuunnelleeni jälleen pyöreiden tuhansien verran biisejä. Nyt oon kuunnellu lastin mukaan 10 000 biisiä, ja tuo tähtibiisi sattui olemaan mun tänhetkinen lempparini Anna Puun Kolme pientä sanaa.



Tuo biisi on mulle tosi tärkeä. Se koskettaa mun elämääni useammalla tasolla. Ekan kerran kuulin ton ajellessani sateisena aamuna Heinäpäähän autolla. Laulu maalasi alussa kauniin idyllin, mutta kymmenessä sekunnissa se hajotti sen. Kertsi kuitenkin tuo positiivisen sävyn kappaleeseen - ja oikeastaan mun osallani koko loppupäivään.

Tänään oli koulussa aivan mahtavaa. Meillä alkoi aiemmin tällä viikolla kurssi, joka kulkee nimellä Turvallinen ja välittävä vuorovaikutus kasvatusympäristössä. Siellä puhuttiin tänään muun muassa siitä, mitä on välittäminen ja rakkaus. Vuodenvaihteen aikaan kirjoitin siitä, miten aina haaveilen rakkaudesta ja et miten haluaisin tietää, mitä mieltä olen asioista. Nyt olen jotain mieltä, etenkin tuosta rakkaudesta. En vielä tiedä siitä oikeastaan juuri mitään, mutta haluan ottaa selville ja tutkia.

Kun kirjoitin esseetä itsestäni ja perustelin mun pääsyäni luokanopekoulutukseen pääsykoetta varten, kerroin vahvuuteni olevan inhimillinen välittäminen. Minusta kaikki ihmiset on yhtä tärkeitä ja kaikki ansaitsee välittämistä ja rakkautta, mitä mullakin on jaettavana yllin kyllin. Välillä se on hukassa, mutta on se siellä. Oon kiitollinen, että oon itsekin saanut siitä osani, että voin sitä muillekin jakaa.

Pitäkää niitä ovia raollaan ja asettakaa ittenne haavoittuviksi, se antaa lopulta aika paljon takasin. Hyvää, turvallista ja lämmintä viikonloppua teille kaikille ♥

Rillit sanoi rikspoksraks

Mua uskollisesti viitisen vuotta palvelleet Sandin kehykset päättivät mennä eilen peruuttamattomasti rikki lasien puhdistuksen yhteydessä. Saamare. Onneks on ihmisellä sentään piilarit, oon nimittäin auttamattoman sokea ilman mitään apuja (linssien vahvuus -4,75 molemmissa silmissä).

free gif creator

Mua harmittaa noiden lasien loppu. Kehysten väri on täsmälleen sama kuin mun silmissä ja malli oli just eikä melkeen sopiva. Sitten kun noi oli mun ainoat lasit... mulla ei oo nyt ku piilarit, eikä mun silmät kestä kauheen hyvin niitä. Ei ainakaan 24/7. Onneks hellu vähän teippas noita laseja, et saan päivän ekat ja viimeiset 5 minuuttia olla ilman piilareita. Laseja pääsen hommaamaan vasta noin viikon päästä, kun lukkarin mukaan mulla on TAAS semmosia päiviä, jotka päättyy kello 18:00, parhaimmillaan jopa 20:00. Katotaan kuinka tomaatteina meikäläisen silmät on ens viikon jälkeen.

Toisaalta oon innoissani, tuleepahan taas uutta ilmettä munkin kasvoille! Oon miettiny mustia kehyksiä, Jake ehdotti jotain tosi räväkkää. Olis kiva hommata Specsaversilta kahdet kehykset yksien hinnalla, mut linssit siellä tuskin on mitään maailman parhaimpia. Haluan panostaa yksiin helkkarin hyviin ja hyvännäkösiin rilleihin, dat's dat. 

Onneks Essi lähtee mukaan metsästykseen. Se hommas Alpollekin niin hienot pokat et pyysin sitä heti silmälasiassariksi :D Pitäkää sormia ristissä et löytyis jotain superduperia ja jos tulee mieleen ehdotuksia väreihin ja malleihin liittyen niin tänne vain!

Jonnekin?

Katsoin just Anriikan tämänhetkisen lokaation sääennusteita hampaita kiristellen: siellä jossain kaukana U, S and A:ssa lämpötila nousee päivisin jopa +30 °C, kun täällä sataa räntää ja 100 km pohjoisemmassa tulee jopa lunta! Saamare! Olisko ihana mennä etelään lomailemaan? Okei, oon menossa syyslomalla viikoksi Turkuun, mutta ei ne leveyspiirit ihan riitä mun auringonkaipuuseen...

Viimeks olin rantalomalla Turkin Alanyassa. Tää tapahtui vuonna 2009. Sen jälkeen oon käyny enkuissa, missä kaupunkilomailu UK:n rajojen sisällä oli ainut vaihtoehto mun kukkarolleni (Stef ja Erika kävi Espanjassa, harmitti vähän ku en päässyt mukaan). 

Oon tuota Turkkia aiemmin käynyt Canarialla, Kreetalla, Rodoksella ja Kyproksella. Oon käyny siis aika pienenä noi kaikki reissut, ois ihanaa mennä aurinkoon nyt ilman porukoita ja tehdä just sitä mitä huvittaa... vaikka eipä mun aktiviteetit moisella lomalla varmaan maman ja papan suunnitelmista poikkeais: aurinkoa, merta, ruokaa ja unta kuulostaa aika hyvältä täällä pimeyden keskellä!

Välimeren maat on ihania. On hyvää ruokaa, on aurinkoa... ja on meri. Mulle yks tärkeistä kriteereistä lomakohteelle on se, et se on merenrannalla. Rakastan meressä uimista, aaltojen mukana lillumista ja veden upeaa väriä.

Kreikkaan menisin uudestaankin ihan vaan ruuan vuoksi. Mikään ei voita kunnon souvlakia ja tzatzikia, paitsi tietysti joku lammassalata. Italiassakin olis ihanaa käydä ja sieltä pääsis vaikkapa Sisiliasta kätevästi Maltalle (kattokaapa!). Lämpötilatkin näyttäis olevan Maltan suunnalla tällä hetkellä täysin kohdillaan... ai että.

Veronpalautukset: tulkaa pian. Haluan lämpimään!