Tai no idyllinen ja idyllinen... Eilen tuli nimittäin aika jäätävä herätys: boileri oli pimahtanut errorille keskellä yötä, joten aamulla kaikki patterit oli kylmiä ja sisälämpötila oli 12,5 astetta. Että joo moi vaan, onneks lämmitys ja eristykset pelaa! Täällä tosiaan on yksinkertaset lasitukset ikkunoissa että nii. Vetää, mutta vetäköön. Tänään tilanne oli kuitenki vähän parempi; aamulämpötila oli 14,5.
Koin muuten maanantaina upean leffahetken! Olin sytyttänyt mun itsenäisyyspäivän kynttilät ja tunsin että jotain puuttui... Se jokin oli suklaa. Päätin painella sitten co-opiin ja matkalla sinne hyräilin Truly madly deeplyä jostain kumman syystä. Saapuessani lähipubin luo huomasin sen pihalla upean, valtavan joulukuusen kirkkaine valoineen paksun kuuran peitossa. Kuusen ympärille oli kerääntynyt pieni joukko ihmisiä. Menin lähemmäksi ja kuulin, että pieni puhallinorkesteri soitti Silent nightia ja muut lauloivat hiljaa, niin hiljaa, että muiden äänet kuuli vain korkeiden äänien kohdalla. Hetki oli hauras ja minäkin aloin laulaa, tosin suomeksi. Sain pari hämmästynyttä katsetta osakseni vieressäni seisovilta, mutta mitäpä siitä. En edes muistanut kolmatta säkeistöä, joten lauloin ekan säkeistön toiseen kertaan. Mun käsiä alkoi palella, ja päätin liittyä lauluun uudelleen, kunhan olisin ensin ostanut suklaani. Tultuani takaisin orkesteri ja laulajat olivat poissa.
Shoulder of Mutton ja sen ihana iso joulukuusi
Eilen oli muuten aikamoinen päivä. Oon aina ajatellut, etten saisi valittaa olevani väsynyt tai stressaantunut, sillä työni on suhteellisen helppoa. Pötyä, mun työ on oikeasti aika uuvuttavaa. Olin eilen S:n kanssa naapurissa leikkimässä ja ette usko miten helpottavalta tuntui, kun pystyin myöntämään jollekin, että mä oon oikeasti väsynyt ja tunnen itseni toisinaan vähän avuttomaksi. Onneksi kuulijana oli upea kolmen lapsen äiti, joka rohkaisi ja sanoi mun tekevän työni hyvin.
Iltaisin mua väsyttää ihan julmetusti. Odotan aina innolla, että kello on seitsemän ja saan hyvälä omatunnolla sulkea huoneen oven, laittaa musiikin soimaan ja sytyttää kynttiläni. Sitten makaan koomaillen ja luen ehkä kirjaa. Tuntuu hyvältä, kun tiedän täsmälleen, mikä mut rentouttaa.
Ja tuntuu muuten ihanalta, kun ei oo minkäänlaista joulustressiä! Oon hommaillut suunnilleen kaikki lahjat, enää pitää vaan paketoida. Joulukortit on kirjoitettu, postiin huomenna. Ainoastaan pakkaaminen Suomea varten mietityttää, en nimittäin tiiä yhtään, mitä ottaa mukaan...
Toivottavasti teilläkin on toisinaan aikaa ihan vaan olla, olette sen takuulla ansainneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti