keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Hei hei mutsi, mä en oo syöny mun lääkkeitä

... tai sitten oon, nimittäin nautiskelin mun host motherin äidin kans kupilliset Presidenttiä tossa kahdeksan maissa. Tunnetusti kofeiiniherkkänä, tuskin koskaan kahvia juovana ihmisenä kukun täällä sitten pirteenä ja hakkaan Horse Sagaa.

Halusin kirjottaa nyt mun mielessä surraavasta asiasta, nimittäin joulusta. Kyllä, jouluun on kaks kuukautta (tarkalleen sanottuna 44 päivää... miten niin lasken päiviä?), ja oon koittanu koko ajan taistella liian aikaista jouluhypetystä vastaan. Mutta minkäs voit, kun Slefridges ja muutamat muut kaupat on koristeltu joulukoristein jo lokakuussa ja Birminghamin kaduille on ripustettu jo paljon jouluvaloja? Et niin mitään.

Host motherin äiti tuli tosiaan Suomesta käymään ja toi mukanaan torttutaikinalevyjä ja luumuhilloa. Pyöräytin meille sitten pakallisen verran torttuja ja ai että ne oli hyviä, etenkin sen Presidentin kans... Nannaa. Sitten juteltiin joulusta koko ilta ja mä kuuntelen nyt joululauluja.

Haaveilen, että kun tuun kotiin, niin mua on vastassa valkoinen maa sekä kuuraiset puut. Oon lukenut Facesta, että Kemissä on jo lunta, nimittäin tossa sunnuntaina luin ihan vaan muutaman päivityksen siitä, miten ihanan valkoista siellä on. Noh, täällä on just lehdet tippunu maasta, vielä viimeiset sinnittelee oksilla. Lämpötila on 3-9 asteen paikkeilla, nekin asteet siis vielä plussan puolella. Silti tuntuu, että ulkona jäätyy pystyyn, etenkin kun sataa ja tuulee kaiken kukkuraksi. Kuolen varmaan hypotermiaan, kun astun Suomen kamaralle joulukuussa....

Aattelin aloittaa jouluostokset tässä piakkoin. Oon miettinyt jo oivia lahjaideoita, jotka ovat aika pieniä ja joita saavat vain harvat. Itse en toivo yhtään mitään joulupukilta, mulle on tärkeintä päästä kotiin ja syödä itteni tainnoksiin. No okei, ehkä mä sitten nään sukulaisia ja kavereitakin aina syömisen välissä.

Kello on kohta yks ja mulla on herätys seiskalta. Normaalisti herään joskus seiskan jälkeen lasten pitämään mekkalaan, mutta nyt pitäis herätä hippasen aikasemmin, sillä lähden mun host grannyjen kans shoppaileen aamulla anivarhain, heti kun S on viety kouluun. Kohteena ois Solihull. Saas nähdä, mitä sillä on mulle tarjottavana. Lompakkohan on tunnetusti täynnä.

Käyn vielä tsekkaan miten hepat pärjäs kisoissa. Hyvää yötä.

2 kommenttia:

Anne kirjoitti...

Haha ihana :D Tällästä tekstiä multakin tulee kun oon juonu liikaa kahvia, tuttu fiilis :) Ootko siis saanu matkalippurahat kasaan et päset Suomeen?

Sanna kirjoitti...

Joo tilillä oli rahaa tarpeeksi plus kavereiden ja muiden tuki riitti aivan mainiosti, vielä pitäis olla sitten viimeiseen paluulippuunkin vielä rahat :)