torstai 19. toukokuuta 2011

Bookwormeyh

Takana neljä vapaapäivää ja lukuisia tunteja kirjojen parissa. Oli ihanaa herätä aamulla puoli yhdeltätoista, hieroa unihiekat silmistä ja lukea romaania koko loppupäivä, jos vain huvitti.

Luin ensin Vladimir Nabokovin Lolitan. Halusin vihdoinkin lukea tämän sairaan ja kiehtovan tarinan 12-vuotiaaseen Doloresiin aka Lolitaan epätoivoisesti rakastuneesta keski-ikäisestä Humbert Humbertista. Tarinahan oli erinomainen, se sai mut kiemurtelemaan inhosta ja vihaamaan H. Humbertia ja toivomaan Dollyn pakoa enemmän kuin mitään muuta. En vain tykänny Nabokovin kielenkäytöstä - vai pitäisikö sanoa kieltenkäytöstä - sillä ranskaa ymmärtämättömänä mulla meni monta lausetta täysin ohi muutamaa mon petit chéri:ta lukuunottamatta. Ei mua tommoset pienet tyylittelyt haittais, mutta kun sitä ranskaa oli ihan jatkuvasti! Olipa joukossa myös saksaa, mutta sitä onneksi vain minimaaliset määrät. Muutenkin liian pitkät litaniat, lauseet ja kuvittelut sai tämmöisen ei-kirjallisuuskulinaristin pään pyörälle ja unohtamaan toisinaan koko lauseen pointin. Välillä homma kävi raskassoutuiseksi, etenkin toisen osan alusta lähtien, mutta pakko se oli kahlata läpi.

Arvosanaksi 7+. Ansku tuo Lolitan leffaversion seuraavalla Keminmaan visiitillään, katotaan miten se on onnistunut.

Luin eilen kokonaan piskuisen romaanin Ursula Le Guinilta. Kyseessä on A very long way from anywhere else, hauras ja karkea tarina nuorten 70-luvun ernujen ystävyydestä ja rakkaudesta. Halusin jotain enkunkielistä lukemista, ja 94 sivun luku-urakka vaikutti juuri sopivalta suupalalta. Kieli oli helppoa ja tarina ihana seurattava: Owen on fiksu poika, jolla ei juurikaan ole ystäviä, sillä hän ei kuulu mihinkään koulun "porukkaan". Owen istahtaa koulubussissa Natalien, kunnianhimoisen muusikonalun viereen. The rest is history.

Vähän ennalta-arvattava, mutta ah, niin ihana siitä huolimatta. Pelkistetty kerronta ja nuoren elämän vaikeus sai mut eläytymään täysin ja näin jatkuvasti mielessäni Nick Simmonsin näköisen kaverin viettävän aikaa mustatukkaisen, 60-luvun kimman (joka on pukeutunut aina mustiin ja jolla on tekoripset niin ylä-kuin alaluomella) kanssa.

Photobucket

Arvosana 9 ½. Onneksi Owen ja Natalie kohtasivat, onneksi minä ja tämä kirja kohdattiin.

Tunnen itteni välillä vähän pössiksi: en ole lukenut kuin muutaman sivun THS:ää ja hylkäsin sen saamarin tylsänä ja pitkäveteisenä kirjana. En ole lukenut Jane Austenia (tai sitten aloitin kerran, mutta jätin kesken), sillä inhoan semmoista vanhanaikaista siveyttä. Romantiikkaa, pah. Minä haluan toimintaa! Tämmöisten suurteosten takaa olen kirjaston hyllyistä löytänyt jotain mitättömiä ja maineettomia teoksia, joita luen yhä uudelleen ja uudelleen, yhtenä tämmöisenä mainittakoon Pirjo Mannisen Pihlajan oksassa paperilyhty. Tänä kesänä en tuota lue, jotta en kyllästyisi ja että se olisi ensi vuonna yhtä ihana kuin viimevuonna.

Okei, yhdestä suurteoksesta tykkään ihan kauheasti ja se on Kalevala.

Kertokaa mulle jotain hyviä kirjavinkkejä! En tykkää fantasiasta (oon lukenu Potterit ja Twilightit, niihin jääköön Sannan fantasiakirjallisuus), mutta suomalainen maalaisromantiikka ja romantiikka muutenkin kiinnostaa. Myös kaikki kamalan surulliset ja dramaattiset ihmiskohtalot on älyttömän jänniä, tykkään mm. Torey Haydenista (älkää kuiten suositelko niitä, oon lukenu varmaan ne kaikki...).

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei tällasia kirjavinkkejä kaipailtaisiin täälläkin! Torey Hayden on ykkönen :)

Saksassa on mielenkiintosesti 'kokemuskirjallisuus'-osasto kirjakaupoissa, josta tänään poimin 'Viidakkolapsi'-nimisen kirjan alkukielellä Sabine Kueglerilta. Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta :)

(http://fi.wikipedia.org/wiki/Sabine_Kuegler, on näköjään myös suomennettu)

Sanna kirjoitti...

Oho, aika jännä! Täälläpäin haudenit on luokiteltu mm. elämänkertoihin... o__O kiitti paljon tosta vinkistä, pitää tarkistaa et löytyykö sitä meidän paikallisesta kirjastosta! :)

Anonyymi kirjoitti...

Haydeneista en tiedä millä osastolla ovat (oon ne jo Suomessa lukenu varmaan kaikki!), mutta tykkään muuten tosta kokemus-osastosta, ei oo Suomessa tullu vastaavaa vastaan ja sieltä bongailee myös omaelämänkerta-tyyppisiä teoksia, kuten toi Viidakkolapsi :)

Elämänkerrat on myös erikseen, mut sieltä löytyy semmosia tylsiä Suurien ja Merkittävien ihmisten teoksia, kuten Obaman elämänkerta. Jotenkin pidän itse enemmän muista ihmiskohtaloista, heh :D

Sanna kirjoitti...

Ei vitsit, kävin just tänään kirjastossa ja koitin etsiä tota Viidakkolasta, mutta sitä ei valitettavasti löytyny :( pitäis kattoo vaikka huuto.nettiä ja muita jos löytyis vaikkapa pokkari or sth...