(Mikä siinä muuten on, että kun on kauhea sade ja haluaisin pisteestä A pisteeseen B mahdollisimman nopeasti säilyäkseni kuivana, niin S tahtoo kävellä lapsen tahtia, hyppiä rapakoissa ja pelleillä kaverin kanssa. Normaalisti meidän koulumatkaan menee kaks vaivaista minuuttia, kun me normaalisti otetaan juoksukilpailu. valivalivalivali)
Alkuperäisiin viikonloppusuunnitelmiin kuului, et tänään mennään Snobsiin, mutta mulla ei oo pienintäkään halua mennä minnekään tänään. Ehdotin tytöille, et mentäis jonnekin syömään, mut mun ehdotus ei saanut kannatusta Facebookista. Itse asiassa kukaan ei reagoinunt mun ehdotukseen. Eipä haittaa muuten pätkääkään, host mother kokkasi tänään makaronilaatikkoa, mikä on ihan helvetin hyvä tekosyy jäädä kotiin!
Sain tänään tekstarin mun Suomi-kännykkään. Se soi niin harvoin että sitten kun se soi, mä ryntään mun puhelimen luo. Muutamaan otteeseen oon joutunut pettymään karvaasti KappAhlin muistaessa minua, mutta tällä kertaa viesti tuli Anu-serkulta! Aivan mahtavaa, aivan sanoinkuvaamattoman mahtavaa. sydän
Tiiättekö muuten, mitä tapahtuu tasan kahden viikon päästä? Tää tyttö lähtee LONTOOSEEN! En oikeen tajua vieläkään, miten iso paikka se on ja miten hienoa on päästä sinne. Oon kai tottunut tähän maahan jo..? o__O
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti