tiistai 31. heinäkuuta 2012

Outside the box - Qstock 2012

Koko kesän olen hokenut, että tämä kesä on laimeasti sanottuna vähän paska, kun en kerkeä näkemään kavereita tai juhlimaan ja riehumaan, vaan tekemään kaikkea tylsää, mitä aikuiset tekevät. Eli töitä. Onneksi Qstock antoi mahdollisuuden toteuttaa kaikkia haluamiani asioita, vaikka minulla ei lippua porttien läpäisemiseen ollutkaan. Kuvia siis sieltä eli laatikon ulkopuolelta.

Photobucket

Oli ihanaa, ihanaa nähdä kavereita parin kuukauden jälkeen. Oli ihanaa, kun Nikke sanoi, ettei tyydy kättelemään, vaan kaappasi syliin. Hoin vain, että mulla on ollut kavereita ikävä, mutta sitten juttu eteni ja me heitettiin ihan huippua läppää. Nauroin itteni ihan kipeäksi poikain seurassa.

Photobucket
Oikeaoppinen kyynärnoja a la Sanna ja Nikke

Photobucket
Kyynärnoja advanced a la Joonas aka Jänis

Photobucket
Ja Thoomas!

Ja otin juomaa. Se virkisti ja nostatti minut juhlafiilikseen.

Photobucket

Mentiin aluetta lähemmäs, kun PMMP alkoi soittaa. Pojat jopa nosti mut rosvontikkailla yhden pyöräkatoksen päälle, josta sitten näin Paulan ja Miran ihan kunnolla! En saanu edes kiljuttua, kädet vaan lävähti suun eteen ja olin ihan onnellinen - vain ne armaat viisi sekuntia, sillä sitten järkkäri viittilöi minua alas katolta. En alkanut tappelemaan, vaan pojat ottivat minut vastaan ja laittoivat maan kamaralle. Minähän en tällaisena 163 cm pitkänä pygminä mitään nähnyt, joten nousin pyörätelineelle, ja siitäkin näki.

Kotiin menin yhden jälkeen. Olo oli lievästi sanottuna kamala, eikä se ollut töissäkään seuraavana päivänä mikään korkein. Töiden jälkeen soitin hellulle, nukuin pari tuntia ja pyörähdin kokistölkki laukussa subin kautta ihmisten sekaan.

Mentiin Anriikan ja sen kavereiden kanssa 45 Specialiin kuuntelemaan Elämän Jania ja Totuuden Todistajia. Ihana, ihana ihana!!  Vihdoinkin jotain hyvää suomireggaeta, Jukka Poikahan on mennyt ja myynyt itsensä ja tekee enää paskaa musiikkia. Nämä pojat oli jalat maassa ja niilä oli hyvä meininki. Yleisö tanssi ja hymyili ja otti kengät jalasta. Mullakin tuli tosi hyvä olo niiden musiikista, olin vaan siinä paikassa ja tilassa ja tunnelmassa enkä ajatellut yhtään mitään muuta. Paitsi, että olisin halunnut heilua helluni kanssa siellä, Jani lauloi koko ajan jostain rakkaudesta.

Photobucket
Elämän Jani ja Totuuden Todistajat @45 Special on July 29th 2012

Sunnuntaina oli vapaapäivä, jonka vietin puistossa maaten, meressä uiden ja kotona siivoten. Ja mansikoita söin kokonaisen litran. Eilen Oulussa tulvi (kattokaa nyt herrajumala). Mun työpaikan viereinen ratasiltakin oli niin täynnä vettä, että siihen oli pari hullua ajaneet autoilla ja jääneet siihen kellumaan. Jännätti lähteä töistä kun ei tiennyt, mitä kautta pääsee edes kotiin, mutta onneksi kahdeksan jälkeen Oulu oli normalisoitunut.

Tällaisten tapahtumarikkaiden päivien jälkeen on ihanaa olla kotona. Viime yönä nukuin yli 10 tuntia ja nyt vain lagaan ja kuuntelen musiikkia. Kotihiireily on ihanaa! Harmi vain, että tää viikko on hyvinkin työntäyteinen: 35 h töitä - pelkkiä iltavuoroja. Noh, tili kiittää. Minäkin kiitän, palaillaan!

2 kommenttia:

Mirva kirjoitti...

kuulostaa huipulta! arvaa tuliko entistä enemmän ikävä :(

Sanna kirjoitti...

Täällä me Mirkkua kaivataan <3 Koha alkaa koulu!!