sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Little Miss Busy

Tuo Formspring näytti olevan ihan hurja suksee, sain jopa kaksi kysymystä! Niihin tulevi vastaus nyt heti:

1. Millon pidetään Glee-maraton?
- Tuun koomaileen joko ens pe tahi la, eli silloin, my love ♥

2. Miten olis bloggausidea: bloggaajan päivä?
- Kyllä, voinen toteuttaa. Kiitos ideasta!

Postausideat on erittäin jees, varsinkin kun tuntuu olevan mieletön kiire eikä ideoita/luovuuden fokusointia saatika aikaa ole käsillä.

Huh, en ikinä olis ajatellu, että musta tulee näin aktiivinen. Tässä mun viikon aikataulu:

Ma: datailua ja läksyjä
Ti: kielien vaihto Anriikan kitaraan + kaupassa juokseminen + stand uppia
Ke: teatteri
To: salsa
Pe: eeppinen peli-ilta
La: teatteri
Su: teatteri + kello kolmen pyjamabileet Anskun kanssa The Inbetweenersin ja mätön kera

Tosiaan, eka salsatunti oli torstaina. En ollut edellisellä viikolla, jolloin oli ihan oikeasti eka kerta, joten se oli suoraan kylmiltään tanssiin vaan. Tottakai me eka lämmiteltiin ja kerrattiin se, mitä edellisellä kerralla oli opetettu, mutta se oli kovaa kyytiä! Käy liikunnasta.

Vielä hauskempaa oli perjantain peli-ilta luokkakavereiden kanssa. Pelattiin mm. Menolippua, Imagoa ja Rappakalja extremeä reippaasti yli puolen yön. Voinette kuvitella, miten tasokasta settiä muutama parikymppinen saa aikaan kahden jälkeen yöllä, kun Rappakaljassa pitää selittää, mitä swahilin sana pili pili tarkoittaa. Mm. Eikä me juotu muuta ku limpparia. Ei tartte, jos on hyvä porukka.

Viikon paras juttu oli kuitenkin toi teatteri. Olin jo edellisenä viikonloppuna päättänyt, että jätän sen homman sikseen ja keskityn salsaamiseen ja bilettämiseen. Onneksi mun luokkakaveri sai käännettyä mun pääni ja menin sitten keskiviikkona Valveelle. Siellä oli upeaa. Päätin perua viikonlopun koomailureissun ja mennä myös viikonloppuna tiiviskurssille. Sitä tuli vetämään eräs teatterialan ammattilainen. Meille opetettiin erilaisten harjoitusten muodossa äänen, kehon ja tilan käyttöä sekä kässärin tekemistä omalähtöisesti (= kerrottiin, mitä oltiin tehty lauantaiaamulla ennen Valvetta ja tehtiin siitä pieniä näytelmiä).

En ollu ennen Ylioppilasteatteria näytellyt lukuun ottamatta koulunäytelmiä, joten mulla ei oikeastaan ollut mitään hajua siitä, miten näytellään tai mitä teatterissa tapahtuu.

Meidän näyttämö on pienehkö musta huone, jossa on jonninmoinen valaistus ja pieni katsomo. Sinne mennessä tuntuu, että jättäis egon ja superegon naulaan ja päästäis idin täysin valloilleen (jos tuntuu, ettet ihan tajunnut, lue Freudin psyyketeoriasta). Siellä huoneessa erilaisia harjoituksia tehdessä tuntui, että olis ollut hypnoosissa.

Esimerkki: meidän piti ottaa parit ja tehdä "impulssipatsaita", eli toinen pari ottaa asennon, josta toinen pari ottaa impulssin ja tekee oman asennon. Näin pari käy vuoropuhelua keskenään ja muodostaa tarinan. Mä olin yhden pojan pari, josta tiesin ainoastaan etunimen ja sen, että hän oli eksynyt päivän aikana kahdesti. Kun musiikki laitettiin soimaan ja tein ensimmäisen asentoni, se oli menoa. Se oli semmosta uskomatonta tanssia. Vuoropuhelua. Tutustumista siihen toiseen ihmiseen. Saatan olla tuntemattomien kanssa aika varautunut, mutta uskalsin mennä ihan lähelle mun paria, jopa koskettaa ja katsoa silmiin monen sekunnin ajan. Ja näyttää täydellisen typerältä tuntematta itseäni kajahtaneeksi. En tiedä, mitä kaikkea siinä tapahtui, mutta kun musiikki meni seis, mä kysyin et "Missä me oltiin?" Olin ollut ihan hypnoottisessa tilassa ja heittäytynyt tilanteeseen. Mun mielikuva siitä patsasdialogista oli se, että me palloteltiin energiaa toisillemme.

Teatteri on mulle täyttä eskapismia, jota ei vielä mikään muu harrastus oo saanut aikaan (paitsi jooga hetkellisesti). En malta odottaa tulevaa keskiviikkoa, että päästään hulluilemaan jälleen oman piensyhmän kanssa!!

Jotta elämäni ei vaikuttaisi liian kivalta, puran tähän loppuun kaiken negatiivisen. Täällä on satanut liikaa ja ollut liian pilvistä. Huomasin, että syksyn sääilmiöihin liittyy kahdenlaisia reaktoita ihmisten keskuudessa: paleltuminen ja vittuuntuminen. Mulle kävi molemmat, joten ostin bussikortin. Pyöräillessä kastuu läpimäräksi aika äkkiä, jos sadevaatteet jää kotiin. Ja ne useimmiten jää. Eikä pyörää saa edes aina lukkoon: ostin tiistaina uuden vaijerilukon pyörään, koska edellinen meni kuukauden käytön jälkeen rikki. Se tiistaina ostettu lukko meni eilen rikki. Onneks ostin sen bussikortin, niin loppuu se vitutus. Paitsi sitten, jos bussi on aina täynnä, kuten mulle on jo uhkailtu kovasti.

Ei kait tässä, oli upea viikonloppu ja toivon, että tulevalle viikolle on tullut kerättyä tarpeeksi paukkuja. Hauskaa tulevaa viikkoa kaikille!

P.S. Oon saanut viime aikoina muutamia uusia lukijoita. Näkisittepä mun reaktion, kun Bloggeriin kirjautuessa huomaan lukijamäärän nousseen. Tervetuloa mukaan teillekin, toivottavasti viihdytte mun seurassa! :)

3 kommenttia:

Milla kirjoitti...

Jee päivitys! Mä oon oottanu niin kauan honey.

Ihana et oot löytäny jotain uutta ja ihanaa <3 Kunhan muistat, ettet rasita itsees liikaa liialla tekemisellä. Tule välillä kottiin ottaan hyvinki rennosti ;)

Ikävä. :(

Sanna kirjoitti...

Mullakin on ikävä. Tuun ens vklp, pelataa Tekkeniä ja katotaan Gleetä ja TYTTÖILLÄÄN!!

Sitä odotellessa isoja haleja ♥

etelänhetelmä kirjoitti...

Murunen, millon sä tuut mun luo yökyläilemään? :)

Sori en jaksa kirjautua joten saat arvata ;D