Meidän reissu alkaa olla jo ehtoopuolella, enkä oo näköjään kauheasti postauksia aikaan saanut. Eipä tuo haittaa, oon keskittynyt elämään hetkessä. Nautin siitä, miten päivät ovat sulautuneet toisiinsa niin, etten enää tiedä edes monesko päivä kuuta on meneillään. Viikonpäivät sentään tajuan, sillä tottakai ihminen vapaita viikonloppuja odottaa!
Oltiin eilen katselemassa auringonlaskua Għajn Tuffieħalla. Meillä oli eväänä maailman parasta kasvispizzaa ja oltiin. Otettiin pari valokuvaa ja mä maalasin. Sitten katsottiin, miten hehkuvan punainen pallo katosi horisontin taakse kaikessa hiljaisuudessa. Se oli maagista. Paras turistikokemus, ilmainen, mutta silti kallein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti