Jännintä ja parasta messuilla oli mun mielestäni kehonkoostumusmittaus, johon Jake minut innosti menemään oman käyntinsä jälkeen. Mittaus tehtiin samoilla välineillä kuin sairaaloissakin ja se kertoi hyvin yksityiskohtaisesti kaikesta siitä, mitä ihon alla piileskelee. Jännitin tuloksiani etukäteen hieman, sillä kaksi vuotta sitten mulla oli kolesteroliarvo 5,1 eli lievästi koholla, normaaliarvo kun on alle viiden. Maksoin 25 € paketista, jossa mitattiin kehonkoostumus, hemoglobiini, verensokeri ja kolesteroli.
Yllä näkyy mittaustilanne. Se oli jännää, kun ei saanut liikkua eikä puhua, piti vain olla paikoillaan mitattavana.
Matkamuistoksi sain sitten kaavakkeen, jossa luki kaikki tiedot mun kropastani. Tiedot käytiin vielä läpi alan asiantuntijan kanssa, joka kertoi kaikkien arvojen merkityksen ja neuvoi ruokavalioon ja treenaamiseen liityen erilaisia vinkkejä. Mun paperi oli kuulemma "hyvin tylsä", kun kaikki arvot osuivat täydellisesti normaalijakaumaan. Koko kehonpainostani lähes puolet on lihasta. Vettä saisin kuulemma juoda enemmän ja painoa saisi olla 1,3 kg enemmän. Ällistyttävintä oli se, että tuosta painosta lihasmassaa saisi olla 0,4 kg ja rasvaa 0.9 kg.
Ai niin, se kolesteroli oli 4,1.
Olin onnellinen kuullessani, että koostumukseni on hyvä. Ja että kolesteroli on laskenut reilusti kahdessa vuodessa. Mahtavaa! Olen tarkkaillut syömisiäni ja koko kesän ajan treenannut salilla ahkerasti, joten on mielettömän hienoa kuulla, että kaikki se työ on kantanut hedelmää. Ei siihen terveydentilan toteamiseen sinänsä tuota mittausta olisi tarvinnut, pelkästään omaa oloani tunnustelemalla voin sanoa, että olen elämäni kunnossa. Suurin muutos on tapahtunut tämän kesän aikana, kun olen treenannut ja muuttanut syömisiäni vieläkin terveellisempään suuntaan. Tämä mittaus ja nämä tulokset kannustavat jatkamaan saliharjoittelua ja terveellistä ruokavaliota tulevaisuudessakin.
No ettei ihan laihtumaan pääsis: metrilakuja!
Testasin myös puristusvoimaani, ja se oli hyvinkin tasainen: oikean käden voima oli 35/35 (kahden mittauskerran tulokset) ja vasemman 34/33. Terveyteen ja liikuntaan liittyvien kojujen jälkeen siirryimme katselemaan pupuja, koiria ja alpakoita. Alpakat olisivat esittäneet agilitya, mutta satuimme missaamaan sen kehonkoostumusmittauksen vuoksi.
Pikkuinen Casperi oli suloinen. Se söi lähes koko sen ajan, kun me näitä
katseltiin ja paijailtiin. Kasvaminen on kovaa hommaa!
Söpö pupu :3
Kerrassaan onnistunut päivä, sanoisinko! Onneksi näitä päiviä on vielä monta ja tiedossa mitä upeampia juttuja. Parhaimmasta päästä lienee kuitenkin yllätyextempore-reissu Helsinkiin. Sain nimittäin Oulun ja Turun välillä junassa istuskellessani tietää, että entinen host-perheeni on tullut Englannista Suomeen ja että olisin tervetullut Helsinkiin visiitille. Ostettiin junaliput tiistaille ja nytse on virallista: pääsen näkemään pikku-S:n ja pikku-E:n jälleen!!!!!!!!!!!! (Paitsi et ne ei ole enää niin pieniä, toinen on 7 ja toinen 4... älkää enää kasvako, jooko?)
Ja koska rasvaa saa kuulemma olla enemmän, ostin itelleni vähän suklaata leffan, metrilakujen ja limpparin kylkeen. Tuntuu hyvältä herkutella pitkästä aikaa oikeen kunnolla ja hyvällä omallatunnolla!
