Why are permanent markers so permanent?

Keminmaa oli hyvä päätös. Harmi, että viikonloppu loppui niin äkkiä, olisin voinut jäädä vielä pariksi päivää...

Kuvia kaikenmaailman hommista, joita matkan varrella on tapahtunu:

 

Milla teki sushia. Pakko opetella, oli niin nom!

Uni is a tough mistress

Spotifysta kuulee koko ajan yhteishakumainoksia. Muistan  ne viimevuodelta kans kun luin VAKAVAan ja tuskailin. Halusin tänne niin kovasti. Nyt oon saavuttanu tavoitteeni ja opiskelen unelma-ammattiani varten.

Mutta on se vaan joskus aivan helvetin vaikeaa. Alkuvuosi oli tosi löysää, nyt tuntuu et seinät kaatuu päälle yhden kurssin takia. Kavatussosiologia on vaikeaa ja siitä vaaditaan melkoisia suorituksia läpi päästäkseen.

Miksi tien opettajuuteen pitää olla näin vaikea? Teoriaa menee semmoisella tasolla, etten tunne tarvitsevani sitä hirveästi käytännössä. Ehkä viisaammat tiesi paremmin kun tekivät opetussuunnitelmaa ja laittoivat sinne kasvatussosiologian peruskursseihin.

Kaks viimeistä päivää oli ihan kamalia. Kävin kuitenkin haalaribileissä ja talviriehassa. Ne oli aika pelastus, kun sai ajatella muutakin kuin sitä perkeleen sosiologiaa. Ja onneks on kaverit, jotka pitää kädestä kiinni ku itkettää. Mulla on ihan paras luokka, kun ne pitää huolta musta.

Päätin myös mennä äitin huomaan viikonlopuksi. En jaksa olla nyt aikuinen. Haluan, että mua hoidetaan ja et musta pidetään huolta.

Mutta opettaja musta tulee, sen päätin.

Siperia opettaa - niin minäkin. Nuff said.

Back to basics

Loma meni ihanan hitaasti. Ja ihanasti muutenkin. Ihanaihanaihanaihanananananananana. Nyt onkin sitte taas tuo sana pannassa. Meni opintotuki ja sen yli, mutta kaikkivoli enemmän kuin sen arvoista. Olin niiiiiin ansainnut kunnon loman! Esittelen mahdollisimman pian mun ostoksia, ehkä jopa videolla...

Luulin, että huomenna olis vapaata mutta ulostemarjat - pedagoginen seminaari ja eka luento kasvatussosiologiaa häämöttikin nettilukkarissa multa täysin unohtuneena. Onneks on Facebook ja luokkakaverit, jotka ilmoittelee... Oon kauhean unideprivaation uhri (kiitos täysikuu ja muut muuttujat), joten voisin kokeilla nukkua loman aiheuttamat univelat pois. Hullua, yleensä ihmiset nukkuu lomalla, mutta mun lomalla tapahtui niin paljon kivoja juttuja, että uni oli ihan toissijainen juttu.

Lisää myöhemmin, hyvää arkeen laskeutumista kaikille! :)

Hiihtoloma: part Keminmaa

Ja ne maantieteen vastaukset tuli paperiin kuin professorilla ikään! :D Koe meni siis yllättävän hyvin olin osannut taas valita oikeat tärpit luettaviksi. Niissä fiiliksissä oli enemmän ku hyvä lähteä lomalle, joka on tarkoitus viettää tehokkaasti matkustelemalla akselilla Keminmaa-Oulu-Turku-Vaasa. Tulen näkemään ihania ihmisiä, ihania paikkoja, syömään, nukkumaan, nauramaan ja rentoutumaan koko viikon edestä täysin oikeutetusti - vieläpä ilman koulustressiä. Ei parempaa!!!!

Perjantaina tosiaan mentiin Kempolaan. Kuunneltiin Anriikan kans autossa Ane Brunia ja oltiin melkein koko matka hiljaa. Välillä ihailtiin ääneen kaunista taivasta. Sitten huomasin, että sana "synkata" tulee ilmeisesti sanasta "synkronoida" ja mua nauratti.

Äiti oli kovasti iloinen, kun yhtäkkiä vaan pölähdettiin ovelle, alunperin oli nimittäin tarkoitus saapua vasta lauantai-iltana.

Lauantai-aamuna heräsin seitsemältä (mulla on rytmi, eikä kukaan sotke sitä nyt!) ja lähdin kymmeneksi Rajalle. Olin pari viikkoa sitten bongannut jotain, mitä mun oli aivan pakko lähteä hakemaan:

Dakinen reppu 59,90 €, Top Sport

Mulla on AINA ollut poikien reppuja. Sain kuulla tästä myös lukiossa. Nytpä ei oo poikien reppu, hähää! Tuo on aivan ihana, sisusta on ihanan turkoosi.... ja mun läppärikin mahtuu tuonne, eli se on aivan käytännöllisen kokoinenkin. Money well spent!

Aurinkolasit 5,95 €, Gina Tricot

Olin myös bongannut Ginasta arskat. Tuo malli on ainoa, joka sopii mulle, näytän muuten aivan idiootilta. Voisin hamstrata noita hirveän kokoelman kaikissa sateenkaaren väreissä, kun nuo menee kuitenki kesän aikana rikki. Niin on aina käyny ja aina on vituttanu. (P.S. ostin Ginalta kolmet farkut viime lokakuussa. Enää yhdet ehjät jäljellä.)

Sitten törmäsin Sonerapisteellä töissä olevaan kaveriin ja mentiin kahville. Oli huippukiva porista pitkästä aikaa! :)

Loppukuvaan mun matkalaukku. Sain kuulla viime viikolla, et se illistää. Ilmeisesti sekin haluaa vaan reissuun. Ei muuta ku täytettä kapsäkkiin ja huomisaamuna asemalle, JEEJEEJEE!!!! 

LÄÄÄÄÄHHHH

Jos on hiihtäny tänään viis tuntia, onko pakko lukea maantieteen tenttiin? Eihän oo?

Musta tuntuu, että oma lokaatio on välillä hukassa, kun oon niin kuollut. Saattaa olla, et lauantain suunniteltu sali/uimahalli jää tekemättä, sillä tämä mun pieni jumalainen vartaloni teki kuolemaa jo ennen hiihtoa.

Nyt on hallussa pertsa, mogren, vasperi, lapinkäännös sekä kaikki mun omat hiihtotyylit, mm. nenällä jarrutus sekä kissahiihto.

Eikä se hiihto ollutkaan niin kamalaa, ku alunperin kuvittelin. Ultimaten pelaaminen sukset jalassa hyvässä seurassa on itse asiassa aika hienoa viihdettä!

Eilen ja tänään

Sunnuntaina:

♥ Oli aurinkoa

♥ Oli viisi koneellista pyykkiä

Tänään:

♥ Tein itse tuon paidan (siitä siis ylpeys!)

♥ Oli taas aurinkoa ja kun kerran nokkani olin ulos pistänyt, en malttanut mennä sisälle. Kävelin keskustasta kotiin ja haistelin tuulia.

Kohta taas keskustaan katsomaan, mitä siellä oikeastaan on, kun ulkoilutan erästä turkulaista!

Hyvä päivä

Tämä viikko on ollut täynnä hyviä päiviä, ja tänään oli jälleen yksi sellainen. Osasin herätä jo puoli seitsemältä (viimeinen kuukausi on mennyt melko lailla klo 10.15 alkavilla luennoilla tai sitten vapaapäivillä, siksi aikainen herätys oli iso juttu), meikki onnistui, laitoin kivat korvikset ja tunsin oloni kovin pirteäksi, värikkääksi ja ihan vallan nätiksikin.

Epätoivoinen ajastinkuvanottoyritys - ehkä joskus opin.

Koulussa oli tiedossa ensin keramiikkaa neljä tuntia ja sitten musiikkia muutama tunti laulun, säestsysharjoitusten ja pianotuntien merkeissä.

Pääsin ekaa kertaa elämässäni kokeilemaan dreijaamista ja se oli aivan mielettömän jännää! Ensin se savimöykky piti paiskata kiinni drejaan, sitten siirtää keskelle drejaa ja sitten muotoilla. Se muotoilu ei mennyt ihan niin kuin suunnittelin; luonnoksissa oli kaunis karahvi ja pyöreä maljakko, mutta luonnokset jäivät lähinnä kauniiksi ajatukseksi taitojen puuttuessa. Noh, ehkä jos ton kuviksen otan sivuaineeksi ja harjoittelen, osaisin tehdä moisen.

Essi dreijaa

Illalla mentiin sitten porukalla Marikan luo Tupperware-kutsuille. Ostopakkoa ei ollut, mutta koska olen tähän mennessä kuorinut vihannekset juustohöylää käyttäen, sallin itselleni laadukkaan kuorimaveitsen. Niin ja kolme mehujäämuottia. Oon haaveillu sellasista lapsesta saakka, ja nyt päätin Mirkun kans ostaa puoliksi kuuden kappaleen setin. En malta odottaa, että pääsen kokeilemaan jugurtin, kokiksen ja appelsiini-mangomehun jäädyttämistä.... Sain myös arvonnassa yhden juomapullon sekä vieraslahjaksi eväsrasian. Kaupan päälle tuli maailman paras seura ja Marikan kokkaukset. Tosiaan, jos eräs Marika kutsuu teidät Tuppereille, niin kannattaa mennä: se leipoo maailman parasta mielenterveyskakkua aka mutakakkua ja tekee ihanaa lämminsavulohitahnaa patongin päälle ja ja ja...

Että semmosta. Loppuun vielä kuva Alposta. Se sanoi syksyllä, ettei osaa poseerata, mutta me ollaan niin kovia ottaan kuvia koulussa, että Alpostakin on kouliintunut varsin salonkikelpoinen malli:

Huomatkaa Alpon viitta, joka on sen omaa käsialaa.

P.S. Mun luokkakaverini Mirkku eli Ero-Mire eli Mymme eli Mirva on alkanut pitää blogia kaverinsa Even kanssa, käykää katsomassa! :))